Sosiaalinen media on täynnä Platonin luolaihmisiä

Heimon jäsenet kutsuvat varjoa ”puuksi”. Eräänä päivänä yksi luolan asukeista lähtee kohti luolan suulta kajastavaa valoa. Lopulta uhkarohkea yksilö pääsee ulos ja tajuaa, että ”puu” luolan takaseinässä ei olekaan puu vaan pelkkä varjo. Oikea puu on ulkona, hän ymmärtää.

Valaistuksen saanut jäsen juoksee innoissaan kertomaan havainnostaan muille. ”Olemme kutsuneet varjoa puuksi, todellinen puu on ulkona!” hän julistaa.

Sen sijaan, että heimolaiset ottaisivat uuden tiedon vastaan mielenkiinnolla, he lynkkaavat valaistuneen viestin tuojan siihen paikkaan.

Platonin luolavertaus on erittäin osuva kuvaus ihmismielestä. Mielen kognitiiviset mekanismit ovat niin voimakkaat, että jos jokin väite uhkaa maailmankuvan keskeisiä uskomuksia, psykologinen häiriötila korjataan keinolla millä hyvänsä.

Nykyisin viestin tuojaa ei tietenkään ihan oikeasti hirtetä vaan ”lynkkaaminen” tapahtuu modernimmin. Käytännössä mieltä häiritsevä väite pyritään mitätöimään niin nopeasti kuin mahdollista.

Alatyylisyyden ja liian selvän henkilöhyökkäyksen ongelma kuitenkin on se, että ne eivät vakuuta ns. väestön intellektuellia ainesta. Heihin puree paremmin akateemisemman kuuloinen ”disinformaatio”.

Väitteen ”lynkkaamiseksi” käytetään erilaisia käsitteitä. Suosittuja ovat muun muassa ”misinformaatio”, ”disinformaatio” ja ”vihapuhe”. Samoin ”denialismi” eri muodoissaan on käyttökelpoinen.

Denialismin etu verrattuina muihin on, että se voidaan kohdistaa myös henkilöön itseensä. Väite voi olla denialismia ja väitteen esittäjä denialisti.

Henkilöön kohdistuva mitätöinti on tehokasta siksi, että sen jälkeen kaikki saman ihmisen suusta tulevat väitteet voidaan tarpeen vaatiessa luokitella heti ”disinformaatioksi”. Sellainen on tehokasta psykologisen häiriötilan korjaamiseksi.

Kuten huomaatte, käsitteillä ”denialismi” ja vaikkapa ”disinformaatio” on tiettyä päällekkäisyyttä, mutta sillä ei ole väliä. Vain sillä on merkitystä, miten tehokkaasti oman mielensä saa takaisin raiteilleen.

On luonnollisestikin loputon liuta henkilöä mitätöiviä käsitteitä kuten ”idiootti”, ”kusipää”, ”natsi”, ”paskiainen” jne. Alatyylisyyden ja liian selvän henkilöhyökkäyksen ongelma kuitenkin on se, että ne eivät vakuuta ns. väestön intellektuellia ainesta. Heihin purevat paremmin akateemisen kuuloiset käsitteet, kuten ”disinformaatio”.

Kutakin käsitettä voi myös ”buustata” tarpeen mukaan. Esimerkiksi ”trumpilainen disinformaatio” antaa hieman eri vivahteen kuin pelkästään ”disinformaatio” ja saattaa upota punavihertävään tohtorin oppiarvolla kuljeskelevaan yliopistolaiseen paremmin.

Disiformaation pölyinmurikauppiaita, Platonin luolamiehiä ja -naisia, on sosiaalinen media väärällään.

On hyvä tiedostaa, että vaikka väitteen mitätöimisen ensisijainen tarkoitus on saada oma pääkoppa raiteilleen, muiden liittyminen samaan leiriin antaa projektille lisää voimaa. Siksi on merkitystä sillä, keihin kaikkiin mitätöimisellä onnistuu vetoamaan.

Sodan myötä käsitteiden joukkoon on noussut uusi, erittäin kovan luokan tulokas: propaganda.

Kyse on tietenkin klassikkokäsitteestä, mutta juuri nyt se on erityisen ajankohtainen. Jos halutaan lisätä kierroksia, tarkenne ”Kremlin propaganda” tekee mistä tahansa väitteestä kertalaakista hakkelusta.

KENEN JOUKOUISSA SEISOT – VASTAA!

Koko edellä kuvatun toiminnan taustalla on, että ihmiset eivät ole kiinnostuneita tiedosta vaan taistelusta.

Ihmiset ensinnäkin sijoittavat itse itsensä kaikissa kysymyksissä jonkin osapuolen kannattajiksi ja jonkin toisen osapuolen vastustajiksi. Samaa he edellyttävät muilta. Tällä hetkellä itsestään selvä vaatimus on olla joko Venäjän tai Ukrainan puolella.

Kun ihminen on ensin itse valinnut puolensa – mikä tietenkin on aina moraalisesti oikein – on taistelun aika.

Puolen valinnan jälkeen yhtäkään vastaan tulevaa väitettä ei enää arvioida sillä perusteella, onko väite totta vai ei vaan ainoastaan sillä perusteella, onko väite hyödyllinen vai haitallinen omassa taistelussa. Mikäli väite on haitallinen, se on [tähän jokin edellä mainittu käsite, ei kovin tarkkaa mikä].

Kannattaa huomata, että vaikka näin sodan olosuhteissa taistelu on yksinkertaista hahmottaa, sama dikotominen logiikka koskee kaikkea.

Olet joko maskien puolella tai niitä vastaan. Olet joko rokotteiden puolella tai niitä vastaan. Olet joko Trumpin puolella tai häntä vastaan. Olet joko Putinisti tai Naton kannattaja jne.

Näin päädymme tilanteeseen, jossa väitteiden paikkansapitävyys ei ole lainkaan ratkaisevaa. Disinformaatiota tai propagandaa on kaikki se, mikä on haitallista omalle taistelulle.

Kannattaa olla tarkkana. Edellä kuvattuja disinformaation pölyinmurikauppiaita, Platonin luolaihmisiä on sosiaalinen media väärällään.

TUE PUOPOLOA PATREONISSA!