Facebookin mukaan artikkeli rokotetutkimuksesta yhdessä maailman arvostetuimmista lääketieteen lehdistä oli “harhaanjohtavaa tietoa”

Maailman yhdessä arvostetuimmista lääketieteen alan lehdistä, British Medical Journalissa (BMJ) julkaistiin marraskuun alussa koronarokotetutkimuksen puutteita käsittelevä artikkeli. Kun artikkelin jakoi Facebookissa, Facebook lisäsi siihen varoituksen “puutteellinen taustoitus” ja uhkasi vähentää artikkelin näkyvyyttä.

Marraskuun kolmas päivä eläkkeellä oleva israelilainen hammaslääkäri Howard Kaplan jakoi Facebookin yksityisessä ryhmässä linkin British Medical Jounalin (BMJ) tutkimusartikkeliin. BMJ on lääketieteen alan yksi arvostetuimmista tieteellisistä lehdistä. Artikkeli käsitteli rokotetutkimuksessa julki tulleita puutteita. Tutkimuksista vastasi Pfizerin kumppanina toimiva tutkimusyhtiö Ventavia.

Bmj.com-sivuston kävijämäärä nousi ennätyslukuihin, kun artikkelia jaettiin laajasti muun muassa Twitterissä. Viikon kuluttua Facebook-postauksestaan Kaplan sai kuitenkin Facebookilta viestin.

”Facebookin ajatuspoliisi antoi minulle varoituksen”, kirjoitti Kaplan uudessa postauksessaan. 

”Facebookin ’faktantarkastaja’ ei pidä jakamastani BMJ:n artikkelista. Jos en poista postaustani, he uhkaavat vähentää sen näkyvyyttä”, jatkoi Kaplan.

Facebookin uhkaus Kaplanille oli ns. “shadowbannays”, mikä tarkoittaa sitä, että vaikka jokin käyttäjän julkaisu on julkinen, se ei nouse juuri kenenkään feediin ja näkyvyys jää siten minimaaliseksi.

Kaplanin ohella myös monet muut artikkelin jakaneet käyttäjät törmäsivät samaan tai samankaltaisiin ongelmiin. Marraskuun kymmenes päivä käyttäjät alkoivat raportoida, ettei BMJ:n artikkelin jakaminen onnistunut. Jotkut kertoivat Facebookin lisänneen artikkeliin tarkenteen ”harhaanjohtavaa tietoa”.

Kuvassa näkyy käyttäjien saamia varoituksia Facebookilta. Kuvat isompana artikkelin lopussa.

FAKTANTARKISTAJIEN ERIKOISET SELITYKSET

Facebookin faktantarkastuksen taustalla on yhtiö nimeltä The Lead Stories. Se on yksi kymmenestä Facebookin kumppanista, joiden tarkoituksena on siivota Facebookista misinformaatio (fake news).

Faktantarkistusyhtiö The Lead Storiesin edustajan mukaan yksikään BMJ:n artikkelissa esitetyistä väitteistä ei vähentänyt Pfizerin rokotetutkimuksen luotettavuutta. Pfizerin edustajan mukaan Pfizer puolestaan oli huomioinut rokotetutkimuksen ongelmat ja korjannut ne. 

The Lead Storiesin edustajan tapaan myös Pfizerin edustaja sanoi, että yrityksen omassa selvityksessä ei löytynyt mitään, mikä vaarantaisi rokotetutkimuksen dataa tai luotettavuutta.

The Lead Stroriesin edustaja sanoi, että tietojen vuotaja Brook Jackson ei ollut ilmaissut varauksetonta tukeaan rokotuksille ja että hän oli ollut mukana rokotetutkimuksessa vain kaksi viikkoa.

Tiedot rokotetukimuksen puutteista BMJ:lle vuoti rokotetutkimuksessa mukana ollut Ventavian työntekijä Brook Jackson.

The Lead Stroriesin edustaja sanoi, että Brook Jackson ei ollut ilmaissut varauksetonta tukeaan rokotuksille ja että hän oli ollut mukana rokotetutkimuksessa vain kaksi viikkoa. Epäselvää on, minkä puolesta Lead Stories pyrki argumentoimaan sillä, ettei Jackson ollut ”ilmaissut varauksetonta tukeaan rokotteille” (toim. huom.).

BMJ:n mukaan The Lead Stories julkaisi tapahtumista raportin, jossa ei osoitettu virheitä BMJ:n alkuperäisessä artikkelissa. Silti The Lead Storiesin raportin otsikko oli ”Faktantarkistus: British Medical Journal ei paljastanut rokotetutkimuksen epäluotettavuutta tai että Pfizer olisi jättänyt puutteet huomioimatta”.

BMJ oli yhteydessä The Lead Storiesiin, joka kieltäytyi vetämästä raporttiaan pois. Artikkelin kirjoittaja Dean Miller sanoi, ettei The Lead Stories ole vastuussa Facebookin toimista.

Millerin mukaan The Lead Stories ei kyseenalaista BMJ:n artikkelin varsinaista sisältöä vaan ainoastaan sen ”kattavuuden” (comprehensiveness). Sitä tarkoittaa, kun Facebookin lisää varoituksen ”puutteellisesti taustoitettu” (missing context).

The Lead Storiesin edustajan mukaan Facebookin varoitus ”puutteellinen taustoitus” (missing context) tulee silloin, kun sinänsä tosi tieto saatetaan tulkita väärin. Hän lisäsi, että BMJ:n artikkelia jaettiin Facebookin rokotevastaisissa ryhmissä laajasti.

BMJ kertoo tuoreessa jutussaan, että alkuperäisen artikkelin väitteiden tueksi oli kymmeniä sivuja asiakirjoja. Aineiston BMJ:lle toimitti tutkimuksessa mukana ollut kokenut tarkastaja, josta sittemmin tuli BMJ:n julkaiseman tiedon vuotaja.

BMJ pyysi Pfizerilta, Ventavialta sekä USA:n lääkintäviranomaiselta vastausta siihen, mitä ne olivat tehneet julki tulleiden puutteiden korjaamiseksi. Artikkelin julkaisuhetkellä Ventavia ei ollut vastannut.

Pfizer oli kertonut BMJ:lle, että se oli tutkinut nimettömän valituksen Ventaviasta syyskuussa 2020 ja että “tarvittaviin toimiin on ryhdytty”. USA:n lääkintäviranomainen ilmoitti, ettei se pystynyt vastaamaan BMJ:n kysymyksiin, koska “asia on kesken”.

The Lead Storiesin edustajan mukaan Facebookin varoitus ”puutteellinen taustoitus” (missing context) tulee silloin, kun sinänsä tosi tieto saatetaan tulkita väärin. Hän lisäsi, että BMJ:n artikkelia jaettiin Facebookin rokotevastaisissa ryhmissä laajasti.

***********

Tässä jutussa lähteenä käytetty British Medical Journalin alkuperäinen artikkeli on luettavissa kokonaan täällä.

British Medical Journalin artikkeli Pfizerin rokotetutkimuksen puutteista on luettavissa täällä.

JÄLKIPYYKKI

British Medical Journalin artikkelin “sensuroiminen” Facebookista osoittaa, että somealustojen “faktantarkistus” ei olekaan faktojen tarkastamista vaan aktivismia – milloin minkäkin puolesta.

Tässä tapauksessa Facebook toimii ikään kuin aktivistina rokotuskattavuuden kasvattamiseksi, eikä sen tavoitteen tielle saa asettaa mitään epäluuloja – edes faktoja. Mikäli faktat jonkin tulkinnan mukaan saattaisivat hidastaa rokotekattavuuden kasvattamista, faktoja ei sallita.

Kannattaa muistaa, että suurimmassa osassa maailmaa rokottautuminen on vapaaehtoista. Terveysviranomainen sitä toki kansalaisilta toivoo, mutta terveysviranomainen toivoo paljon kaikenlaista muutakin – esimerkiksi, että ihmiset söisivät enemmän kalaa ja pähkinöitä.

Kuitenkin niin kauan kuin lainsäätäjä ei säädä rokotuksia pakollisiksi, niiden ottaminen on yhtä vapaa valinta kuin on se, pukeeko jalkaansa aamulla farkut vai verkkarit. Lainsäätäjällä on Suomessakin mahdollisuus säätää rokotukset pakollisiksi, mikäli edellytykset täyttyvät. On kuitenkin hyvin todennäköistä, että koronainfektio ei riitä täyttämään pakkorokottamisen edellytyksiä.

Niinpä viranomainen käyttää kaikkia muita käytettävissään olevia keinoja, ja mikäpä olisikaan sen kätevämpää kuin saada tiedotusvälineet alistettua oman sanomansa markkinakanavaksi.

Jos tuo tuntuu hyvältä ajatukselta, kannattaa vielä hetki miettiä, mitä tarkoittikaan vapaa lehdistö.